3. Yllätyskäänne katiskasarjassa. Jakson loppu

Elämä datsunin ja sen ominaisuuksien kanssa oli tasaista. En korjauttanut kuljettajan oven lasinnostinta. En luetuttanut vikakoodeja ottaakseni selville mitä moottorin korjaamiseksi tulisi tehdä.

Sen sijaan päätin käydä hieman himmenneiden ajovaloumpioiden kimppuun. Aiemmin olin saanut Chryslerin himmenneet umpiot uudenveroisen näköisiksi netistä löytämälläni hammastahnakonstilla.  Ensin hioin etuvalojen laseja hiukan 1200 vesihiomapaperilla ja sitten otin aseeksi euroopanmatkalla ostamani Kolynos valkaisevan hammastahnan. Kesken autonfiksailun tuli kuitenkin tarve lähteä kulttuuririentoihin ja umpiot jäivät entistä harmaammiksi.

Kun meteorologit alkoivat mediassa varoitella tulevista talviliukkaista vaihdoin nissanin alle sen mukana tulleet kohtuukuntoiset talvirenkaat. Ja heti vaihdettuani renkaat puhelin soi. Olin kuitenkin laittanut nettiautoon ilmoituksen primerasta vaihtaakseni sen mahdollisesti halvempaan menopeliin. Rahantarvetta kun oli. Ja siellähän oli turkulainen kaveri ehdottamassa autonvaihtoa Renault clioon.

Koska clion rekkari oli JEE ja auto oli punainen, suostuin lähes välittömästi.  Ja illalla ajoin Renaultia taskussani 550 euroa. Kesärenkaat alla.

Tähän päättyy siis katiskan pojan tarina yllätyspian. Auto oli omistuksessani vain pari kuukautta ja ajoin sillä noin 2000 kilometriä. Luotettavaksi tunnetun Renaultin omistamisen riemuista kerron tulevassa blogissani Katiskan morsian.

2. Vika vai ominaisuus?

Koska omistuksessani oli pitkästä aikaa peräkoukullinen henkilöauto, oli aika hoitaa rästiinjääneet peräkärrihommat. Vuokrasin sorttiasemalta peräkärryn, kiinnitin sen Primeran koukkuun ja suuntasin menopelin Vantaalle kohti poisheitettävää sohvaa. Sydämeni jätti väliin pari lyöntiä kun aseman pihalta poistuessani Nissan käynnisti kovaäänisen toistuvan piippauksen ja kojelaudan väritelevisioon ilmestyi moottorivauriosta kertova symboli. ”Nyt se helevetin riisipussi sitten vihonviimeisen tempun teki”, ehdin ajatella kunnes ymmärsin rationaalisesti sammuttaa häiriöilmoituksen futuristisen kojelaudan nappulapaneelin back-nappulasta. Samalla totesin että kovaääninen piippaus kuului yhtäaikaisesti suuntavilkun merkkivalon välähdyksien kanssa. Kääntäessäni vilkun pois päältä huoleni haihtuivat ja luottamukseni englantilaisautoon palautui. Myöhemmin auton opaskirjaan tutustuessani huomasin että vilkun kovaääninen piippaus peräkärryä vetäessä on todellakin Primeran ominaisuus eikä vika.

Palautettuani kärryn sorttiasemalle putosi viisi päivää vanha Motonetistä hankittu pölykapseli sorttiaseman pihalle. Pysäytin laadukkaan kulkupelin ja asensin kapselin takaisin paikoilleen. Parin päivän kuluttua huomasin koristekapselin kokonaan kadonneen. Onneksi olin ostanut kapseleita neljän kappaleen pakkauksen joten pystyin korvaamaan pudonneen yksilön hetimiten uudella.

Pölykapselitapauksen rohkaisemana ja juhlistaakseni ensimmäistä Nissanilla ansaitsemaani pysäköintivirhemaksua (60 euroa) kurvasin jälleen tuon luottettavaksi tunnetun varaosaparatiisin pihaan ja hankin 13 euron hintaan autoon uuden takalasinpyyhkimen eli viippovaapon, kuten jälkikasvullani oli tapana sanoa.

Ensimmäisten satojen kilometrien keskikulutus Datsunilla on auton oman ajotietokoneen mukaan ollut kaupunkiajossa 8,6 litraa lyijytöntä bensiiniä satasella. Kovasti samanlainen lukema kuin aiemmassa samankokoisella koneella varustetussa Citroën C4:ssä. Tässä vaiheessa siis moottorin vikavalo ja mahdollinen ”lanta-anturivika” saa jäädä ilman jatkotoimenpiteitä.

Lisää juttua Primerasta tulossa kunhan autosta menee jotain rikki…

1. Katiskan Poika

Tämä kertomus on jatkoa sarjalle Kymppitonni Katiskalla.

30.8.2016 noin kymmenen tuhannen kilometrin ajojen jälkeen Citroën C4 vaihtui vantaalaisen  autokauppiaan pihalla 2006 Nissan Primeraan. Nissan oli juuri katsastettu, seuraava katsastus vuoden 2017 syyskuussa. Sain 300 euroa välirahaa.

Nissanilla oli ajettu 295 000 kilometriä. Tyyppivianmukaisesti kuljettajan etusivulasi ei toiminut. Moottorin vikavalo paloi, myyjän mukaan kyseessä lambda-anturi eli ei kovinkaan kriittinen vika.

Auton hienoakin hienompi väritelevisionäyttö neuvoi välttämään ajamista kovilla nopeuksilla, joten päätin olla ajamatta yli 120 km/h tuntinopeudella.

Osasyynä autonvaihtoon oli Nissanin peräkoukullisuus. Tarve kuljettaa polkupyörää aamuisilla työmatkoilla ratkesi hankkimalla Itäkeskuksen Prismasta kotimaisvalmisteinen polkupyöränkuljetusteline viidelläkymmenellä eurolla. Heti seuraavana päivänä kävin hankkimassa Tattarisuon autopurkamolta kaksi merkkikohtaista pölykapselia kahdellakymmenellä eurolla. Auton ulkonäkö komistui mielestäni ainakin sata euroa arvokkaamaksi.

Ensimmäisenä viikonloppuna Nissanin kuljettajanpuoleisen sivulasin kaksipuolisella teipillä tehty kiinnitys alkoi irtoilla. Vaikka asetin lasin takaisin paikoilleen, oli se öiseen aikaan pudonnut ja kuinka ollakaan seuraavana aamuna Helsingin Sanomat raportoivat syyskuisista ennätyssateista. Auton lattia oli varsin märkä ja istuessani kuljettajan paikalle shortsit kastuivat.

Sunnuntaisen päivän muututtua jälleen kauniin aurinkoiseksi kurvasin Motonetin myymälään ja ostin rullan vahvinta kaksipuolista teippiä sekä puuttuvat kaksi pölykapselia. Alkusähellysten jälkeen hain vielä toisen rullan teippiä. Ostokset yhteensä 35 euroa.

Kotipihalla tartuin ruuvimeisseliin ja purin etuoven rakenteita päästäkseni oven sisään pudonneeseen lasiin käsiksi. Puhdistin ikkunantiivisteen ja lasinreunan alkoholilla, tässä tapauksessa partavedellä, ja puristin lasin paikoilleen. Kissanruokapaketin pahvista taittelin oven sisään tukkeen estämään lasin putoamisen.

Vastoin tapojani kurkkasin jo tässä vaiheessa myös auton konepellin alle. Auton huoltokirjan viimeisin merkintä kun oli jo n.  90 000 kilometriä vanha. Rapsuttelin mustuneet akunkengän ja -navan kirkkaiksi. Öljytikusta totesin että öljyä on vähintäänkin riittävästi ja että öljy on väriltään terveen ruskeaa. Tässä vaiheessa ostin englantilaisvalmisteisen Nissanin tankin täyteen lyijytöntä bensiiniä ja päätin keskittyä ns. kovaan ajoon kunnes taloudelllinen tilanteeni sallisi kuljettajan ikkunalasinnostimen ja lambda-anturin korjauttamisen.

Käytetyn Nissanin tarina jatkuu tulevissa jaksoissa…